Muutokset aiheuttavat stressiä ja silloin elämäntavat, jotka tukevat terveyttä, ovat todella tärkeitä.
Vuodenvaihde 2022 Sote-alan yrittäjänä toi eteeni vaikean tilanteen.
Haluan kertoa teille lukijoille, miksi olen tässä kirjoittamassa tätä blogia. Miksi minun on ollut niin tärkeää löytää sisältäni Ihana Inkeri ja pyytää häntä ohjaamaan nyt elämässäni eteenpäin. Miksi minä sote-alan yrittäjä, tarkemmin hoiva-palveluja tuottava yrittäjä en ole hoitotyössä, vaikka nyt heinäkuussa 2022 on huutava pula hoitajista. Miksi minä, joka vuosia tein kaupungillemme erityisasumisen kotiin annettavaa tukea saaden hyviä tuloksia asiakkaiden kanssa ja johon he oppivat vuosien kestävän yhteistyön mittaan luottamaan, olen jättänyt nämä ihanat ja tärkeät asiakkaat taakseni ja kirjoitan tässä blogia maanantai-aamuna klo 10:02. Miksi hukkaan valuin noin 7 vuoden työ yrittäjänä puolisoni kanssa ja meillä on tällä hetkellä vain muutamia yksityisiä asiakkaita. Miksi katseeni on tällä hetkellä suunnattu kohti ihan toisenlaista yrittäjyyttä hyvinvoinnin, luonnon ja jopa kalastuksen ympärillä, kun meillä oli vielä viime vuona tähän aikaan minut ja puolisoni työllistävä yritys, jossa asiakkaita oli niin paljon, kuin pystyimme tukemaan ja hoitamaan. Voin kertoa myös teille lisää jossain vaiheessa siitä, että muutama vuosi sitten työllistimme enimmillään yhdeksän ulkopuolistakin työntekijää yrityksessämme, mutta miksi päädyimme irtisanomaan heidät.
Tämä seitsemän vuoden taival yrittäjänä on nimittäin ollut aikamoinen matka, mutta se on ollut myös matka, jonka aikana olen nähnyt isoja ja mielestäni hyvin ikäviä muutoksia hoiva-alalla. Keskityn nyt kuitenkin tässä artikkelissa kertomaan, että mitä tapahtui tammikuussa 2022 ja ehkä palaan noihin muihin aiheisiin myöhemmin, koska silloin myös jouduin turvautumaan näihin samoihin keinoihin turvatakseni oman terveyteni ja jaksamiseni.
Kuuluisuuteen noussut virus oli saapunut keskuuteemme
Tiedän, että jokainen on varmaan saanut tarpeekseen tästä taudista ja koko aiheesta, mutta haluan avautua siitä hieman silti. Tämä asia nimittäin liittyy hyvin vahvasti myös siihen artikkeliin, jossa puhuttiin arvoista ja elämästä omien arvojen mukaan. Minä jouduin vuodenvaihteessa todella puntaroimaan omia arvojani ja asioita, jotka ovat minun elämässäni tärkeitä ja millaista elämää haluan elää. Siksi olen tässä ja olen kiitollinen Ihanalle Inkerille, että pysähdyin pohtimaan näitä asioita rauhassa ja tekemään rohkeita ratkaisuja, jotka ovat kieltämättä olleet todella vaikeita, aiheuttaneet stressiä ja jopa turvallisuuden tunteen katoamisen taloudellisesti elämästäni. Vaakakupissa oli nimittäin raha ja taloudellinen turva vastaan oma terveys sekä se, että haluanko alistua mielestäni todella ikävään kiristämiseen toimeentuloni ja ammatinharjoittamisen kustannuksella, kun sydämeni puhui sitä vastaan, kuten järkeni myös.
Muistan kyllä, kun ensimmäisiä kertoja uutisista kuulin tästä viruksesta. Seurasin uutisointia oikeastaan aika pelon sekaisin tuntein. Muistan kuinka povattiin, että jopa 10% ihmisistä voi tähän menehtyä, sillä laskeskelin oman kyläni kenties tulevaa väestökadon laajuutta ja myös omaa mahdollisuuttani selvitä hengissä tämän viruksen rantauduttua Suomeen. Puhuimme puolisomme kanssa ja teimme jopa suunnitelman siitä, että kuka katsoo lastemme perään, jos me joudumme sairaalaan tai kenties jopa menehdymme. Olin todella tarkkana alussa siinä, että emme liikkuneet kuin töissä ja maskikin löytyi naamalta paljon ennen virallisia suosituksia. Hyvin nopeasti kuitenkin huomasin, että pelko saa aikaan sen, että ihmiset tekee järjettömälle tuntuvia päätöksiä. He ostavat wc-paperit kaupasta loppuun ja jättävät ikäihmiset pärjäilemään yksin kauppa-asioiden ja kodinhoidon kanssa, jotta eivät vaan tartuta tai saa tartuntaa. Jokin oli selkeästi pielessä, kun näin yli 90-vuotiaan veteraanin kopistelemassa mattojaan ja melkein tukehtuvan hengenahdistukseen, koska siivooja oli ilmoittanut, että ei tule auttamaan taudin vuoksi, jota Suomessa oli hädin tuskin vielä kellään tavattu ja varsinkaan meidän kaupungissa.
Työssäni kohtasin pelokkaita asiakkaita, joita jouduin rauhoittelemaan, että tärkeät arkkiaskareet saatiin hoidettua. Samalla, kun puhuin toisille rauhoittavasti ja kerroin faktoja siitä, kuinka tärkeää on se, että elämä jatkuu, alkoivat omat silmäni avautua sille, että paniikkiin on turha mennä. Jokaisen aamun ei tarvitse tuntua siltä, että olen lähdössä sotatantereelle, uhmaten kuolemaa eikä jokaisen työpäivän jälkeen tarvitse desinfioida autoa lattiasta kattoon, pitää puhelinta minigrip-pussissa vaihtaen sitä joka päivää ja hinkata oven kahvoja sairaalloisen ahkeraan. En jaksa tässä kertoa sitä, että mille kaikelle silmäni avautuivat, mutta ymmärsin kuitenkin, että ihmiset ja päättäjät minusta ylireagoi.
Minäkin toivoin alussa pikaista ratkaisua rokotteen kautta, mutta kun se todellakin tuli hyvin nopealla vauhdilla, ei minulla ollut mitään halua ja tarvetta olla ensimmäisenä jonossa sitä ottamassa. Siinä vaiheessa jo tiesin, että tämä tauti ei tule tappamaan sitä 10% kyläläisistämme ja oman terveydentilani sekä ikäni huomioiden, voin odottaa vielä. Tuli rokoteannos 1 ja tuli rokoteannos 2. Tuli lupaus, että otettuasi toisen annoksen on todennäköisempää kuolla auto-onnettomuudessa kuin saada tämä tauti. Tuli valtava painostus, kun pääministerimmekin puhui 80% kattavuuden takaavan sen, että taudista päästäisiin eroon. Näin kuinka riidansiemen oli kylvetty kansaan. Kaikki eivät olleet valmiita ottamaan tätä nopsaan tullutta ns pelastusta, mutta painostuskeinot olivat kyllä tehokkaat. Koronapassilla pääsit harrastamaan, teatteriin ja baariin, muuten et. Uhkailtiin jopa sillä, että pian et pääse kauppaan ilman tätä passia. Olin päättänyt siinä vaiheessa, että ”ei kiitos minulle”. Minulle on ihan sama, mitä itsekukin elämässään päättää tehdä, mutta tätä valtavaa painostusta en pystynyt hyväksymään. En voinut ymmärtää, että ihmisillä ei löytynyt yhtään empatiaa niitä kohtaan, jotka halusivat vielä katsoa, että kuinka tämä rokote tehoaa ja toimii. Onko se varmasti turvallinen?
Haluan korostaa, että minun arvoihini kuuluu arvostaa myös sinun arvojasi ja päätöksiäsi. En halua lähteä puhumaan sinun päätöstäsi vastaan, mutta minun päätös oli katsoa pidempään, että toimiiko tämä ja onko se minulle tarpeellinen. Olen myös jo vuosia oppinut pienin askelin boostaamaan omaa terveyttäni erilaisin lisäravintein ja kasvein, jotka sopivat juuri minulle ja pysynyt hyvin terveenä. Ainut sairastelun talvi oli vuosi 2017, kun päätin ottaa hoitajana elämäni ensimmäisen influenssarokotteen, mutta sekin on liian pitkä tarina tähän jaettavaksi. Tämä päätös ajoi kuitenkin minut tilanteeseen, että olin suuren elämänmuutoksen edessä, sillä päättäjämme säätivät rokotevelvoitteen koko sote-alaa koskemaan, koska näin he ajattelivat pysäyttää viruksen leviämisen esim hoitokodeissa, kotihoidossa ja sairaaloissa. Lopputulos oli toki toisenlainen, mutta siitäkään en halua lähteä ruotimaan, koska se ei ole blogini tarkoitus. Tarkoitus on kertoa se, että elämäni muuttui, koska yhtä’äkkiä toimeentuloni hankkiminen yrittäjänä kompastui tuohon lakiin… tai oikeastaan se kompastui viranomaisen väärään ohjeistukseen, sillä minä ja koko perheeni sairastimme tämän taudin, hyvin lievänä.
Huoli valtasi mielen ja koko perheen.
Olimme yhtä’äkkiä tilanteessa, jossa meiltä käytännössä loppui työt 90%. Saimme ohjeistuksen, että taudin sairastaminen ei riitä, vain pitäisi olla vähintään yksi rokote ja niillä väliä 6vkoa. Tätä olisi ollut mahdotonta edes toteuttaa, sillä lakipykälä astui käytäntöön helmikuun alussa ja me sairastimme tammikuussa. Oli hyvästienjätön aika koskien asiakkaitamme mielenterveyskuntoutujien parissa sekä muutamaa palveluseteliasiakastamme, jotka olivat ikäihmisiä. Olimme kaikki ihmeissämme, sillä emme toki olleet ketään altistaneet saati tartuttaneet ja olimme niitä, jotka tulivat aina luotettavasti käynneille, koska olimme sairaana hyvin harvoin. Laki on kuitenkin laki ja ymmärrän hyvin sen, että se koski myös meitä, vaikka oikeasti meillä nyt olisi ollut aikaa se puoli vuotta tätä elämänmuutosta aikaa järjestellä.
Taloudellinen huolien pilvi astui päällemme pian. Myytiin toinen auto ja kuumeisesti mietimme, että mitä kummaa voisimme tehdä, että saisimme toimeentuloa. Kyllähän me keksimmekin, mutta todellisuus on ollut kuitenkin se, että kaikkia laskujamme emme ole pystyneet lopulta maksamaan. Yrityksemme oli ongelmissa ensimäistä kertaa, kun jouduimme irtisanomaan työntekijöitä kannattavuuden vuoksi, mutta siitä olimme kuitenkin selvinneet sillä, että teimme puolisoni kanssa todella ahkeraan työtä. Nyt pitäisi yhtä’äkkiä luoda tyhjästä jotain uutta, jotta saisimme kaikki lainojen lyhennykset yms maksettua. Emme onnistuneet, mutta ehkä ne tärkeimmät asiat on maksettu ja elämä on jatkunut. Itkuja on todella paljon itketty, Masennus ja epätoivo odottivat oven takana vain sitä, että päästämme ne sisälle.
Onneksi olin ollut tässä tilanteessa aiemminkin. Tiesin tasan tarkkaan sen, että mitä minun ei ainakaan pidä tehdä ja mitä minun tulisi tehdä. Oli Ihanan Inkerin vuoro, jonka kaikki viisaus asuu sisälläni ja joka on valmiina auttamaan silloin, kun häntä tarvitaan. Hän alkoi todellakin laittamaan elämäni arvoja, tarpeita, unelmia, haaveita ja arjen realiteetteja ylös ja tekemään työtä kanssani. Hän lohdutti, että nyt ei ole aika pysähtyä vaan lähteä luomaan uutta. Uskoa siihen, että kaikki järjestyy ja kaikella on tarkoitus. Nyt ei ole aika alkaa hukuttamaan murheita viiniin, kuten olin joskus aiempina vuosina välillä liikaa tehnyt, koska se vaikuttaa mielialaani todella alentavasti vaan nyt oli aika juoda ja syödä kaikkea, mikä tekee minulle hyvää ja auttaa kehoani ja mieltäni jaksamaan tässä muutoksessa. Viimeksi, kun olin kovassa tilanteessa minulle kertyi painoa lähes 20 kg lisää. Oloni tuli raskaaksi ja mieleni raskaaksi. Olin kuitenkin silloin osannut korjata tilanteen ja nyt päätin, että en päästä itseäni enää siihen tilanteeseen, sillä osaan kyllä huolehtia itsestäni.
Minähän tiedän, mitä nyt täytyy tehdä, joten ei ole mitään hätää, olen turvassa tässä hetkessä.
Stressaavassa elämäntilanteessa on erittäin tärkeää se, että saa ruoasta laadukkaita ravinteita. Minulle se tarkoittaa ketogeenistä ja vhh-ruokavaliota, joka sopii keholleni parhaiten. Jos ei ole stressiä, niin voin syödä vapaammin ja pysyn kunnossa, mutta stressin tullessa, minun pitää olla tarkempi. Toinen tärkeä asia on turvata hyvä uni ja se onnistuu muutamalla iltarutiinilla, joista kerron teille myöhemmin. Luonto ja kävelyt metsässä tai vene- sekä kalastusretket puolisoni kanssa tulevat todella tärkeiksi ja voimaa tuoviksi. Erilaiset mielenharjoitteet astuvat elämääni yhä isommassa roolissa ja unelmointi siitä, millaista elämää haluamme elää on meille päivittäistä ja tätä keskustelua käymme ääneen ja paljon. Kannustamme toinen toisiamme lähtemään unelmiemme perään ja näin pääsemme eteenpäin. Hulluimmatkin ideat saa rohkeasti sanoa ääneen ja niitä kannatetaan, kunnes osa toki sammuu omaan mahdottomuuteensa, kuten uusi huippuhyvä lautapeli-idea uistelusta, ekologinen ja kestävä ”keruupanta” vastalle tai vaikka poikien myyntikoju satamaan, josta ihmiset voisivat ostaa teleskooppi onki-vavan ja purkillisen matoja -> niin minnes ne kalat sitten laitetaan, jos turisti haluaa vain kokeilla kalaonneaan… 😀 No ehkä pääsette jyvälle, mitä minä tarkoitan.
Syntyi siis muutamia ideoita, joista osaa on lähdetty toteuttamaan.
Olen lähtenyt opiskelemaan LCAF lifecoachin opintoja, jotka ovatkin edenneet hienosti. Olen tehnyt muutaman verkkokurssin Aattaja-Tiinan kokemuksella ja parhaiten niistä menestyi kurssi ”Rohkeampi ja itsevarmempi sinä”. Tällä hetkellä kurssit ovat kuitenkin tauolla, koska kurssialusta, jolla ne olivat oli kallis ja haluan siirtää ne omalle kotisivulle, mutta se vaatii hieman vielä aikaa. Olen menneisyydessä selvinnyt hankalasta lapsuuden ajan traumasta ja olen myös ottanut yhteyttä joihinkin toimittajiin, koska haluasin kertoa oman selviytymistarinani, voimaksi muille. Hyväksikäyttäjäni sai aikoinaan yli kuuden vuoden tuomion, joten ihan pienestä asiasta ei ole kyse, josta olen selvinnyt ja saanut itselleni luotua hyvän elämän. Ehkäpä se minun hyvä resilienssi onkin syy sille, että en ihan vähästä elämässäni enää säikähdä ja omaan paljon hyviä keinoja hoitaa ja tukea itseäni.
Olen tehnyt kahdet kotisivut, koska toiminta hoiva-alan yrittäjänä jää taakse. www.aattajat.fi sekä www.fisubox.fi. Olemme nimittäin myös perustaneet puolisoni kanssa uuden yrityksen Fisubox Oy:n , joka myy yllätysboxeja, kalastuksesta innostuneille sekä muutamia yksittäisiä tuotteita verkkokaupassaan. Lisäksi puolisoni aloittaa syksyllä kalastusoppaan opinnot, joten Fisuboxin toimenkuvaa on tarkoitus laajentaa PALJON 🙂 Olen seikkaillut some-markkinoinnin maailmassa ja toki saanut viimein aikaan tämän blogin sekä aloitan juuri myös toista blogia. Olen nimittäin jo vuosia ollut innostunut luonnosta, villiyrteistä ja kasveista, joita voi hyödyntää tukemaan omaan terveyttä ja ravitsemusta. Nyt on ollut aika ottaa siinä iso harppaus ja aion lähteä opiskelemaan alaa lisää. Miettikääpä miten hieno yritys meille tuleekaan tulevaisuudessa, kun yhdistämme hoitoalan kokemuksemme, kalastusoppaan, luonnon ja villiyrtit sekä luonnon erilaiset hoitomuodot. Unelmamme on piirretty jo tähtiin ja nyt vain annamme elämän järjestää sen meille <3
Tässä lyhyesti minua kohdanneesta elämänmuutoksesta jo sysäsi minua taas miettimään tarkemmin elämäntapojani ja tekemään niihin tarvittavia muutoksia. Itsestä huolehtiminen näkyy kehossa, kasvoissa ja mielessä. Se näkyy perheessämme ja työssäni. Haluan ohjata myös sinua kokeilemaan asioita, jotka ovat auttaneet minua, jos vain haluat <3
Sydämelle Ihana Inkeri via Tiina
